Pälkäne – perheen kokoinen kunta

Olen ajatellut niin, että kaikki pidetään kartalla Pälkäneen kunnassa. Se tarkoittaa sitä, että Pälkäne on perheen kokoinen kunta, jossa kaikilla on hyvä olla. Ei se varmasti täysin tule koskaan onnistumaan, kun me ihmiset elämme niin erilaisissa tilanteissa ja perheemme ovat kovin erilaiset. Tarpeemme ja vaatimuksemme ovat erilaiset ja kunnan rahakirstukaan ei ole pohjaton. Kompromisseja on pakko tehdä.

Vanhat ihmiset tai eläkeläiset tai seniorit tai ikäihmiset, kuka mitenkin asian katsoo, ovat aikuisia ihmisiä, joilla on omat elämät ja erilaiset tilanteet elämissään. Niin kuin lapsiperheiden, niin myös vanhojen ihmisten elämäntilanteet ovat erilaiset. Monet asuvat itsenäisinä ihmisinä omissa kodeissaan, toinen tarvitsee auttajaa, joko omaista tai yhteiskunnan apua. Monilla on vielä ajokortti ja auto, mikä lisää vapautta toimia oman tahdon ja aikataulun mukaan.

Mutta mitä sitten kun huonon näön tai korkean iän vuoksi ei enää olekaan ajokorttia? Tai puoliso, joka on hoitanut ajohommat, sairastuu tai kuolee. Kun ihminen jää yksin kotiin? Monet ikäihmiset elävät todellisuutta, jossa parikin kilometriä on pitkä matka kulkea jalan kauppaan, kirkkoon, kirjastoon tai kuntosalille.

Pälkäneellä on toki järjestetty asiointiliikennettä kyliltä palveluiden äärelle jo nyt. Mutta kuinka se toimii Paavolanharjusta, Harhalasta, Myttäälästä tai Taustista? Ei vanhaa ihmistä saisi kotiinkaan sitoa, varsinkin kun kotona asumista kovasti suositaan. En kannata sellaista ajatusta, että iPad on ainoa kontakti ystäviin, kauppaan tai lääkäriin. Tietenkin on hienoa, jos kauppakassi tuodaan kotiin, mutta jos tahtoisin toisten ihmisten, ystävien, erilaisten rientojen äärelle, niin hankalalta tuntuu kulkeminen täältä Kankahaisista ilman omaa autoa, jos se on hankalaa Salmentakaa tai Rautajärveltäkin. Ymmärrän, että iso linja-auto ei voi muutaman mummon takia pitäjän joka kolkalla kulkea, mutta jokin ratkaisu tähän ikäihmisten liikkumiseen pitää kehittää niin, että myös lähimatkat saadaan sujumaan. Ei kukaan omasta kodistaan pois tahdo, jos elämä muutoin sujuu hyvin ja vain ajokortti puuttuu. Olisiko mahdollista yhdistää koulu- ja muita asiointikyytejä palvelemaan ajokortittomia kotona asuvia itsenäisiä omasta elämästään päättäviä mummuja ja vaareja, vaikka asuisivat melko lähellä palveluja?

Onneksi Pälkäneellä on paljon hyviä ihmisiä – lähimmäisiä, naapureita, kylien diakoniaa, jotka ystävällisesti huolehtivat myös toisista ihmisistä. Toisaalta, olisihan se mukavaa, jos voisi ihan itse päättää oman aikataulunsa eikä tarvitsisi toisia vaivata. Vai mitä mieltä olette? Pälkäneellä on vielä palvelevia ystävällisiä taksiyrittäjiä. Mutta mikä on vaikutus taksiliikenteen harjoittamiseen maaseudulla, jos suunnitellut taksiyrittämiseen liittyvät lainsäädännölliset muutokset toteutuvat?

Olen valmis tekemään työtä sen eteen, että Pälkäne pysyisi perheen kokoisena, ja jossa palvelut ovat kaikkien asukkaiden tavoitettavissa siten kuin kunkin tarve sitä vaatii. Ja perhehän on ihan jokaisen kokoinen. Tehdään yhdessä niin, että yksin asuvan ei tarvitse olla yksinäinen eikä yhdenkään lapsen tarvitse kantaa aikuisten huolia ja aikuiset saavat huoliinsa tarpeen mukaan apua läheltä.

Tiina Kokkola
tiina.kokkola@sci.fi

Kommentointi on suljettu.